Hunting

Vähän reilu kaksi viikkoa sitten pääsin tutustumaan tähän irkkujen lempilajiin, huntingiin, ja mulla oli niin hauskaa! En tiennyt tästä entuudestaan suunnilleen mitään, enkä vieläkään ihan ymmärrä kaikkea, mutta ajattelin jakaa oman kokemukseni. 

Ajettiin ensin trailerilla noin 20min matkan päähän paikkaan, josta hunting aloitettiin. Ensin joku "mastereista" piti lyhyen puheen ja saatiin lämpimät, tietenkin alkoholilliset alkudrinkit. Huntingia siis johti vanhemmat herrasmiehet vihreissä takeissaan, nämä myös ohjasivat koiria ja auttoivat osallistujia esteillä, varmistaen että kaikki pysyvät mukana.

Alkudrinkeillä

 Drinkkejen jälkeen lähdettiin epämääräisenä ryhmänä ravailemaan pitkin autoteitä. En osaa sanoa montako meitä oli, mutta veikkaisin noin 20-30 ratsukkoa. Aluksi olin ihan järkyttynyt kun paineltiin vaan menemään reipasta ravia autojen seassa. :D Jonkun matkan päästä hypättiin betoniaidan yli peltojen puolelle, rymisteltiin puskissa, retiisipelloilla yms ja laukattiin pitkin nummia. Olin ihan superhämmentynyt, O'Donnell kuskas mua ja nauroin ihan hulluna. Jonkun ajan päästä myös alettiin hyppiä ojia, puskia, aitoja ja kaikkea mahdollista. Välissä vaihdettiin taas maisemia ravaillen autoteillä, silloilla teiden yläpuolella ja liikenneympyröissä, jonka jälkeen palattiin pelloille hurjastelemaan. Hauskinta oli, etten olis ikinä hyppinyt niitä kaikkia ojia ja aitoja, jos mulle olis annettu vaihtoehtoja! Monessa kohdassa ei puskien seasta nähnyt mitä on edessä, joten seurasin vaan muita, laitoin silmät kiinni ja yritin pysyä kyydissä. :D Retki kesti ehkä noin kolme tuntia, ja tää oli suhteellisen lyhyt hunting, mutta ehdottomasti mun parhaat kolme tuntia Irlannissa tähän asti (koska nauroin koko kolme tuntia ja ehkä puolet siitä hysteeristä järkytysnaurua). Niin hauskaa, kaikkien pitäis kokeilla tätä joskus!!

Kuulemiiin!

Arkea Irkuissa

Elossa ollaan! Ja taas hieman viisaampana väärinymmärrysten, ristiriitojen ja loputtoman yrittämisen jälkeen. Ei sillä että nää olis ohi, mut eiköhän tähän totu. :D Ajattelin kuitenkin vähän kertoa mun arjesta täällä (jotta myös itse muistaisin mitä on tullu touhuttua).

Työt alkais kai virallisesti 7.30, mutta me alotetaan 7.15 että pysyttäis paremmin aikataulussa. Mun hommiin kuuluu aamulla heinien jako ja juomakuppien pesu 7-8 hevoselle, jonka jälkeen alan siivota karsinoita. Täällä on karsinoissa olkikuivitus, ja siivoaminen on ihan erilaista joten oon siinä ihan tappavan hidas, varsinkin tuulisina päivinä kun yritän jatkuvasti hillitä olkia leviämästä ympäri pihaa (tästä pomo on tosi tarkka).

8.30-9.00 meillä on aamupalatauko, jonka jälkeen pomo kertoo päivän suunnitelman. Yleensä tässä vaiheessa vielä siivoan pari karsinaa ja ratsastan kaksi hevosta, sileällä, maastossa tai joskus esteitä pomon "treenissä". Ennen yhtä ruokitaan hevoset (heinät + väkirehut) ja lounastauko on 13-14.

Lounaan jälkeen yleensä ratsastan vielä yhden hevosen. Loppupäivä on hevosten tuontia laitumilta, karsinoiden "skippausta", heinien jakoa, lakaisua, yleistä siistimistä, loimien vaihtoa ja varusteiden pesua. Yleensä ollaan valmiita noin klo 17.30-18. Neljänä päivänä viikossa tehdään vielä night-check klo 21, jolloin jaetaan hepoille vielä heinät ja tarkastetaan että kaikki on kunnossa.

Päivät on siis pitkiä ja työntäyteisiä, mut eiks se niin kuulu ollakin?

Mä oikeesti vaan välillä nauran ääneen näille lampaille, niin söpöjä!

Lemppari O'Donnell 

Terveisiä Irlannista!

Ja samalla pieni update bloginkin puolelle, tälleen taas puolen vuoden jälkeen. Tasan viikko sitten siis muutin Irlantiin hevostilalle groom/rider -hommiin. Kaikki on täällä ihan erilaista, uutta ja jännittävää ja lisäksi vielä väärä kieli, joten asuminen ja työskenteleminen täällä vaatii varmasti pidempään kuin viikon totuttelua. Vaikka viime vuoden kesällä asuinkin pari kuukautta Ruotsissa, se oli paljon helpompaa, koska samassa paikassa oli monta muutakin suomenkielistä.

Oon kuitenkin viihtynyt täällä päivä päivältä paremmin, vaikka välillä onkin ikävä tuttua ja turvallista Suomea. :D Maisemat on täällä aivan upeita, ja hevoset samanlaisia kuin muuallakin, yhtä ihania! ♥

Ainiin, rakastan näitä lampaita!

Time flies

Viimeset ratsastuksenohjaajan papereihin vaadittavat näytöt on nyt tehty. Viikko opistoa jäljellä ja melkoista vauhtia ollaanki viimeiset kuukaudet opiskeltu. Aika hullua et nyt me ihan oikeesti valmistutaan.

Ypäjä Uranus ja rata 5.

Talveen ei oo oikeestaan mahtunut muuta kuin heppoja, koska syksyllä vanha kaverini Carrero muutti mun kanssa Ypäjälle ja ollaan jatkettu yhteistyötä taas täällä. Ensimmäiset kuukaudet oli melkoista tappelua, kiukuttelua ja motivaation puutetta sekä mun että Carren osalta, mut mun sairasloman jälkeen ratsastusinnostus heräsi taas ihan täysin ja pari viimeistä kuukautta ollaan treenattu kovasti. Huomenna Carre muuttaa takas Vaasaan ja sunnuntaina kokeillaan kotikisoissa, onko meidän panostus tuottanut yhtään tulosta. :D

Carre maastotreeneissä syksyllä

Toinen mun uus ystävä Vaasassa on Viljo, joka on kans tosi taitava. Sekin pääsee debyyttikisoihin joten pitäkää meille peukkuja!

Nyt koitan taas alottaa tän mun kirjottelun hieman aktiivisemmin, stay tuned!

#download2015

Kolme täyttä päivää sadetta, aurinkoa, mutaa, parasta musiikkia ja hyvää fiilistä. ♥

Tällä hetkellä vielä kuvittelin yksinkertaiset lennot Manchesteriin :D

MÖTLEY CRÜE ♥

Vaasa Airport by night, home sweet home.

Skåne-elämää

Pian on kulunut kaksi viikkoa työssäoppimista täällä Flyingessä, etelä-Ruotsissa. Aika on mennyt tosi nopeasti. Tavallaan tuntuu kuin olisin tullut tänne eilen, mutta toisaalta kaikki tuntuu jo tutulta. Kaikki ihmiset (ja eläimet) on olleet aivan ihania ja ystävällisiä (lukuunottamatta hosmoria, joka oli jostain keksinyt etten osaa ruotsia). Heppahommat on pääosin samanlaisia kuin Suomessa, tosin yleistämättä sen pahemmin Suomen kuin Ruotsinkaan talleja, täällä pidetään paikoista parempaa huolta. Tallialueet ja ihmisten pihat ovat yleisesti siistejä ja niiden eteen on nähty vaivaa. En ole vielä nähnyt yhtäkään pihaa, jossa ei olisi kauniita kukkia tai köynnöksiä. Tosin meillä Suomessa on niin kylmä, että kukat varmaan vaan kuolisi heti.. :D Ei vaan. Mutta kesä on jokatapauksessa täällä paljon pidempi, mistä tämä pihojen kauneusero varmaan osittain johtuu.

Täällä me asutaan.

Oon myös saanut vapaapäivinä lainata kaverin heppaa ja käynyt tutkimusretkellä.

Lähipäivinä on nautittu helteestä ja ihanasta Skånen luonnosta. Täällä on aivan mahtavat maastoilumaisemat! Ja vielä mahtavammat hevoset. ♥

Kyllä mä viihdyn täällä! Varsinkin nyt, kun vihdoin on kesä. ♥

Estekisat!!

Oon niin onnellinen kun pääsin vihdoinkin estekisoihin!
Järjestettiin siis 2-tason kisat Hubertuksella, joihin sisältyi myös powercupin aluekarsinta ja pohjanmaan taitomestaruus, joten kisoista tuli odotetusti melko isot. Itse hyppäsin Vallun ja Barin kanssa 1-tason luokan 80cm ja Barin kanssa vielä 90cm.

Bari oli tosi rohkea, vaikka aluksi stressasi ja verkassa pelkäsi vastaantulevia ja -hyppääviä ratsukoita. Opin välttelemään näitä tilanteita ja 90cm verkka sujui jo paljon paremmin. 80cm radalla ensimmäinen vaihe sujui puhtaasti, mutta toisessa vaiheessa oli uusi portti, joka täytyi kerran käydä katsomassa. 90cm radalla taas tuli yksi puomi alas, ehkä varmistelin vähän liikaa? Kuitenkin oon supertyytyväinen Bartsaan, se on kuitenkin ollut niin vähän mukana tällaisissa ja ollaan niin vähän hypätty yhdessä! :)

Vallu taas oli hyvin virkeällä tuulella, verkassa se vei mua ihan 6-0 ja pukitteli aivan villisti, pahoittelut vielä kaikille kanssaratsukoille! Yritin kyllä vakuutella, että ei se yleensä.. ;) Radalla annoin ponin laukata aika reippaasti ja vain yhdelle ponille hävittiin, en kestä miten ihana vauhtimakkara! <3

Kyllähä kisapäivään mahtuu aina muutama negatiivinen ihminen, anteeksi mielipide, mutta kokonaisuudessaan oli taas ihan huippu päivä! Aurinko paistoi, meidän seura (ja mun iskä) teki todella hyvää työtä hyvässä yhteishengessä, kanttiinissa oli taas paljon herkkuja ja mun musiikkilistaa kehuttiin jopa useammalta taholta, wow! ;)
HYVÄ MEIDÄN TIIMI!

Kuvista jälleen suuri kiitos Lotta Kalamolle!